Oli välillä aika "haastavaa" selvitä paikasta toiseen, mutta mehän tykätään seikkailla :)
Paikkoja joissa kävimme Japanissa
Kohti Japania aamuiselta Rissalan kentältä.
Menolennot:
Kuopio-Helsinki-Amsterdam-Tokio
Takaisin tultiin:
Osaka-Pariisi-Helsinki-Kuopio
Amsterdamiin laskeutuminen, kanavien maa.
Narita, Tokion kansainvälinen.
Junalla Yawataan. Yawatalla kun karttaa käänneltiin ja ihmeteltiin miten päästäisiin toisen linjan asemalle niin vanha mummo rollaattorilla tuli kysymään, että voiko auttaa? Sujuvalla englannilla hän neuvoi miten pääsemme toisen linjan juna-asemalle. Hän oli yksi harvoista neuvojista joka oikeasti osasi englantia.
Higashi-Ojima oli ensimmäinen määränpääasema.
Tällä samalla kadulla oli eka ruokailu Japanissa. Jonkun sortin pikaruokala, ihan sujuvasti ruuat tilattiin ja syötiin. Sitten ihmettelemään, että mitä se tarjoilija mättää meiltä saamansa jenit johonkin masiinaan, ahaa, tyhmä turisti ei vaan älynnyt, että sisälle tullessa olisi pitänyt automaatilla maksaa ja tilata...
Maailman suurin kaupunki levittäytyy laajalle, 36 milj. asukasta.
Alempana junalinjojen kartta.
Lähistöltä löytyi sattumalta eräänlainen iltatorikatu, mukava leppoisa tunnelma!
Syötäväksi ostettiin lihavartaita.
Väsy alkoi jo painaa matkanteosta, hotellille ja saunaan! Kahdella kuumavesialtaalla, höyry- ja normaalisauna. Saunassa on täällä päin yli 90 C lämmintä ja vettä ei heitetä.
Akihabara , kierreltiin elektroniikka kaupoissa.
Kamerat samoissa hinnoissa kuin Suomessa.
Shinjukun kauppakujia myös kierreltiin
Shibuya, maailman vilkkain risteys.
Yli miljoona ihmistä kulkee päivittäin, aika helppo uskoa. Hetkessä kertyy aina tuhansia ihmisiä odottamaan vihreää.
Hachico koiran patsas Shibuyassa. Tämä akita-rotuinen koira tuli aina isäntäänsä vastaan junalle. Sitten kerran eräänä päivänä isäntä menehtyi työpaikalla. Uskollisesti Hachico kuitenkin palasi joka päivä odottamaan isäntäänsä yhdeksän vuoden ajan, kuolemaansa saakka. Patsas on paikalla jossa koira istui odottamassa.
Joku sivukuja Shibyassa, oudon tyhjä..
Voucher tähän passiin pitää ostaa ulkomailta, eli meidän Suomesta.
Railpass käy useimpiin juniin, erityisesti kaupunkien välisiin luotijuniin tämä kannattaa hankkia. Kaupunkien sisäisiin juniin ja metroihin tämä ei yleensä käy.
Melkoisen kauniita kimonoja (ja niiden kantajia) näkyi silloin tällöin...
Tässä kävellään Suzukan asemalta kilparadalle päin, olisko ollut aamun warm uppeja kisaajat vetämässä kun kilometrin päähän kuului moottorien ulvonta, aivan kuin vieressä olisivat. Enteilee korvatulpille käyttöä.
Alkuun ajoivat jotain pienempien luokkien ja koppiautojen lähtöjä, sitten avoautojen paraatissa itse sankarit vilkuttelivat.
Itse kisasta ei paljon kertomista, vastoin ennakkotietoja tällä kohtaa ei ollutkaan screenia, joten eipä paljon tilanteestakaan pysynyt kärryillä.
Edes Kovalaisen autoa ei kerinnyt erottamaan kahdesta Lotuksesta koska vilahtavat aika nopeasti ohi. Ehdottomasti TV.stä on mukavampi seurata, mutta onhan se tunnelma ainakin kerran koettava.
Tai sitten pitäsi raskia ostaa paremman paikan n. 1000 € lippu...
Kisan jälkeen näki aika paljon hienoja urheiluautoja.
Kisan jälkeen Nagoyan katuja mittailemaan ja ruokapaikkaa katselemaan. Löytyi pieni paikallisten suosima ravintola.
Vaan tämä! Ihan yliveto tekniikan ihme :) Tässä mallissa valaistu pytty ja käsien pesuallas. Sähköllä nousee kansi ja rinkula. Takapuolen pesuja voi muokata ja suuntailla, lisäksi huuhtelun ääniä, tuoksuja ja mitä lie kaikkea. Tässä mallissa fiksusti käsienpesu vedellä huuhdellaan tarpeet. Yleisempi on tavallisen pytyn mallinen, jossa on käsinojassa kaikki namiskukkelit toimintoja varten.
Ylläolevan pytyn ohjauskeskus.
Toinen sisätilassa, missä on myös peseytymispaikat. Pikkuisten pallien päällä istuen suoritetaan peseytyminen. Tässä kylpyosastossa oli myös yksi seisomapaikka suihku kuten meillä.
Tässä Mikawa-Anjossa olevassa saunassa näin ainoan kerran TV:n. Kovia ukkoja on muuten japanilaiset olemaan löylyssä.
Asemilla on laiturille merkattu kohdat mihin minkäkin junan mikäkin vaunu ja taas mikä ovi sattuu kun pysähtyy. Todellakin sattuu ja vielä täsmälleen oikeaan aikaan. VR:n porukan olisi aiheellista käydä opintomatkalla Japanissa.
Yleensä asemien alla on satoja metrejä käytäviä ja niissä pieniä putiikkeja. Helposti päivä vierähtäisi näitä kierrellessä.
Japanistakin löytyy yllättäen Suomi faneja, Muumit ja Arabiat on ainakin kovassa huudossa.
Kerran jopa jossain infossa jutustelin täti-immeisen kanssa joka oli käynytkin Suomessa .
Puuttuu ulosteet, töherrykset, pullon sirpaleet, on ehjät valaisimet ja muutenkin siisti. Suomessahan tämä ei säilyisi tälläisenä edes vuorokautta, kun neljännen polven liimanhaistelija olisi harrastanut luovuuttaan ja tuhonnut kaiken näkyvillä olevan.
Tämä toisten omaisuuden-, ihmisten kunnioittaminen ja hyvä järjestys on ihailtavaa Japanissa.
Sähköajoneuvo, tuosta pystyasennosta muuntui lähes makuuasennossa ajettavaksi. 
Matkalla tehtasalueelle opeteltiin hieman japania, kamerat pitikin sitten jättää bussiin. En ymmärrä tätä kieltoa,ei siellä varmasti mitään salaista vieraille näytetä ja muutenkin autotehtaiden tuotantotekniikat lienee kaikkien niitä tarvitsevien tiedossa.
Olisikohan n. parin tunnin kierros ollut kaikkiaan, vähän infoa tuotannosta ja kuljettiin ylhäällä olevia kävelysiltoja pitkin katselemassa eri tuotantopisteitä.Alhaalla kulki liukuhihnalla eri malleja joihin robotit tai ihmiset asensi osia paikoilleen.
Kiichiro Toyoda
1894 - 1952
Toyotan autoteollisuuden perustaja.
 |
| Ensimmäisen korimallin Celica |
 |
| Toyota 2000 GT |
Lintujen kokoontumisajot, tuhansia pikkulintuja pyrähteli puusta toiseen. Mieletön sirkutus...
mestoilla.
Ihan samanlaista bilistä autot kiersi täälläkin kuin Suomessa. Sillä erolla vain, että jos ei ollut taksi niin bilistäjien autot oli sieltä hintahaitarin yläpäästä öky Lexuksia yms. Kuljettaja ajoi ja arvokkaan oloinen herrasmies takapenkillä, kummasti vaan nuoria kauniita naisia takapenkeille meni... :)
Tällä alueella oli paljon love hotelleja, eli siis tuntitaksalla virikkeelliseen huoneeseen.
Ja todettua sekin luettu juttu, että töistä salarymanit menee muutamille ja sitten myöhään yritetään kotiin löytää tai halpaan majoitukseen. Kaikki sulassa sovussa, yhtään rähinää ei nähty koko aikana.
Asiallinen ja pysäyttävä paikka, mutta ei läheskään sellainen kauheuksilla mässäilevä kuin Vietnamin Saigonissa oleva sotamuseo.
Ja pommin jälkeen, kaikki kiveä heikommasta rakennettu on hävinnyt.
Hiroshiman rauhanmuistomerkki
16 m. korkea ja katto on 24 m. pitkä,
painoa n. 60 tonnia. Tämä portti on järjestyksessään kahdeksas ja rakennettu v. 1875
Kesyt peurat teki mielellään tuttavuutta ja repun sisältö kiinnosti, olisiko syötävää...
Narassa on myös peuroja runsaasti, eivät ujostele sitten yhtään.
Kerran Hiroshiman aseman edessä olevalla torilla hokasin, että grillattuja kanan wingsejä oli kaupan.
Jaana koetti toppuutella, että huomaatko hintaa?
Mutta lihan himo oli jo niin valtava, että myyjätädille vaan hoin kuola valuen, että lisää, lisää kun nosteli yksi kerrallaan astiaan. 600 g. maksoi 2700 yen eli n. 25 € ...eli 42 €/kg no, elämä on...
Portilla on vartioimassa aika yrmyn oloisia sotureita.
Temppeli on rakennettu 700-luvulla
Siinä kuljettiin muiltakin suhareilta kyselemässä. Viimein joku hokas ja kuski äreänä ärjy syvältä kurkustaan GRRRAAAAIIITTON. Siinä sitä ääntämisen mallia tuli kieliä taitamattomille :)
On muuten herra autossaan, valkoiset hanskat kädessä sompaillaan.
Matkanjohtaja jatkaa töitä yömyöhään suunnitellen huomista päivää, matkailijasta ei näy kuin hiustupsu :)
Aamulla ajetaan Shin-Osakan asemalle metrolla, josta Shinkasen Hikarilla Kokuran asemalle jossa vaihdetaan Soniciin, jolla päästään perille Beppuun, kuumien lähteiden kaupunkiin.
ä
Khaosan Beppu oli majapaikka
Huoneessa oli paperisermit ikkunoiden eteen, alempikuva on näkymä ikkunasta.
Tässä paikassa oli kovin matalat pöydät... mutta ruoka oli hyvää.
Eräässä toisessa paikassa (nimi on jo unohtunut) joka löydettiin sivukujilta oli aika autenttinen tunnelma... Japanin miehet veti sakea ja olutta kitusiin ja tupruttelivat sauhuja (täällä ei ole tupakointi kieltoja)
Möykkä oli melkoinen, mutta tunnelma mukava :)
Japanin omille markkinoille on tehty veikeän näköisiä pikkuautoja.
 |
| Yleinen käymälä rannalla |
 |
| Tengu |
Alueella on kahdeksan Onsenia, me käytiin neljää ihmettelemässä.
 |
| Onsenit höyryää |
 |
| Kananmunia tai pottuja kypsymässä |
Ruokakaupassa sieniä vai mitä lie ryhveliä, vajaa 200 €/loota. Köyhälle kaikki on kallista...
Palattuamme taas lähelle meren pintaa mentiin Hyotan Onseniin kylpemään. Tässä paikassa oli osa kylvyistä ulkona ja höyrysauna.
No onhan se kamera minullakin :)
Ollaan Osakassa lähinnä odottelemassa, että sade Kiotossa loppuisi.
Umeda Sky building, 173 m. korkea.
Tämä pikkuinen koetti pysyä isännän mukana kun mies kikkaili laudallaan melkoista kyytiä puistossa.
Sivummalla puistossa oli useita bändejä jotka vuorollaan vetivät settinsä.
Sattumalta osuttiin paikalle kun morsiuspari saapui temppelin vihkimistilaisuudesta.
Oltiin matkalla metrolle kun alkoi satamaan, yhtäkkiä erään perheen nuori tyttö toi meille sateenvarjonsa. Ällistyneinä ei meinattu tajuta ottaa vastaan. Tyttö jatkoi perheensä kanssa hieman eri suuntaan, joten varjo jäi meille osoituksena Japanilaisten huomaavaisuudesta ja ystävällisyydestä.
Tsutenkaku Tower, Osaka
Korkein kohta 103 m. ja näköalatasanne 91 m.
Käytiin Osakan valoja katselemassa tuolta tornista.
Lemmenlukkoja Osakassa. Näitähän oli Tampereellakin kunnes "taiteilijat" varasti ne ja sulattivat yhdeksi möykyksi.
Alkujaan Amerikasta 1900-luvun alusta.
Taustalla Tsutenkaku Tower
Kioton juna-asemalla on katto korkealla.
Ryhmä koululaisia tuli pyytämään lupaa haastatella, tehtävänä heillä oli jututtaa ulkomaalaisia englanniksi. Siinä sitten vastailtiin mm. että tykkäämmekö lentopallosta yms. Lahjaksi saatiin pienet origamit, tuli siihen sitten opekin kiittelemään ja otettiin puolin ja toisin ryhmäkuvia, ihan kiva :)
Keisarillinen palatsi, Kioto
Loputtomat pitkiltä tunnustavien käytävien jälkeen käydään Imperial Household Agency -toimistolta anomassa pääsyä kierrokselle.
Värit ovat luonnossa paljon upeammat!
Tämä japanilaisten naisten innokkuus avun tarjoamiseen tuli yllätyksenä. Useampaan kertaan tapahtui, että kun näytin ilmeisen hukassa olevalta, niin neitokainen tuli kysymään "May I help you?" ja näinkin, että kun tutkin seinässä olevaa karttaa, niin viereen tuli myös näennäisesti karttaa katsomaan japanitar. Odottaen selvästi, että kysyisin jotain.
Erään kerran joku neito jopa vei asioikseen meidät aseman ylemmälle tasanteelle ja oikealle portille.
Länsimaalainen mies ei kyllä eksymään pääse Japanissa :)
No tuli sitten konnarien vaihto sopivasti niin heiltä kyselemään, että meneekö tämä Kansaille. Ei mene, tuli selväksi elekielellä!! Äkkiä laiturille ja lähin virkailija puhutteluun, minä tankero englannilla ja hän japaninkielellä kommunikoitiin ihan sujuvasti tätä ongelmaa :)
Jostain kohtaa hänen puheestaan tarttui erään jo ohitetun aseman nimi, sinne siis takaisin päin seuraavalla junalla ja vaihto Kansaille menevään.
Paitsi että jälleen oli väärä juna mutta suunta sentään oikea. Asemalta ostetut liput oli johonkin toiseen Kansain junaan, onneksi oli vielä sen verran jenejä taskussa , että saatiin väliraha maksettua.
On se jännä, tehtiin Japanissa vähintään 80 matkaa julkisilla ja ainoan kerran kommellukset tulee tärkeimmällä eli kotimatkalle lähtiessä.
Lähdettiin onneksemme reilusti etuajassa liikenteeseen, että oli varaa tehdä n. tunnin ylimääräinen sightseeing.
Sattui hauska tapaus, Japanilainen lentoemo tarjoili koneelliselle ranskalaisia heidän äidinkielellään. Siinä sitten minä kiitin ruuista japaniksi "arigato gozaimas" Ensi alkuun hän ranskaksi vastasi, sitten seuraavan penkkirivin jälkeen hänellä välähti, että hetkonen! Hän palasi pikana takaisin ja vuolaasti japaniksi mitälie höpöttänyt ja kumarteli... olisiko japaniksi kiittäminen iloisesti yllättänyt, koska loppumatkan tarjoilu pelasi leveästi hymyillen :)
Paluu arkeen, Rissalan valot.
Japaniin täytyy päästä joskus uudelleen!
Varsinkin Kiotoon, nyt se jäi liian vähälle huomiolle koska niillä seuduin satoi silloin ja olimme sen jättäneet viimeiseksi kohteeksi ennen kotimatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti